Tuk-tukeilla kultaiselle vuorelle
No heipä hei. Avaan itsekin nyt vihdoin
sanaisen arkkuni tästä meidän opintomatkasta. Tänään tiistaina 11.9 päätimme
alkaa vihdoin ottamaan jonkin asteista rotia uuteen elämäämme ja heräsimme jo
8:30. Tänään antoisan päivämme ohjelmassa olisi vierailu Bangkokin vanhimmassa
buddhalaisessa temppelissä, Wat Pho:ssa, jossa kuuluisin nähtävyys on
jättimäinen lepäävä kullattu buddha-patsas. Sitä ennen päivä oli kuitenkin
saatava käyntiin ja suuntasimme ensin aamupalalle Vibhavadin sairaalaan. Sami,
Ilkka ja Jussi päättivät tällä kertaa valita sairaalan ruokalan sijasta
ruokapaikaksi viereisen kahvilan. Ilmeisesti pojilla oli viime kertainen
käteiskorttihässäkkä ja armoton säätäminen vahvassa muistissa, joten he
päättivät ottaa kotimaisittain aamiaiseksi kahvia ja sämpylää. Itse valitsin
toisin ja toivoin saavani hieman täyttävämpää sapuskaa. Itse palvelu sujui
tällä kertaa huomattavasti viimekertaista nopeammin ja jo n. 5 minuutin
odotuksen jälkeen pöytääni jo kiidätettiin aamiaista. Tälläkään kertaa en
kuitenkaan saanut mahaani täyteen vaan lautasellani komeilivat vaivaiset 2
puoleksi keitettyä munaa, 2 nakkia, kinkkusiivu ja hieman salaattia ja
tomaattia.
Aamiaisten jälkeen jatkoimme ensimmäistä
kertaa koko porukalla hotellissa 9. kerroksessa sijaitsevaan fitness centeriin,
jossa oli luvassa pikainen salitreeni ja päälle pulahdus ulkotasanteen
uima-altaassa. Salilla emme kauan vanhenneet vaan jatkoimme pian uima-altaalle.
Uima-altaalla ei ollut muita ja saimme vapaasti aiheuttaa pahennusta tekemällä
kaikkia niitä temppuja, jotka olivat kesätyövelvollisuuksien vuoksi jääneet
liian usein kotimaan rannoilla kokeilematta. Ilkan kanssa kokeilimme mm.
pommihyppyjä ym. joka pojan vesileikit. Aurinko paistoi myös täydeltä terältä,
joten uinnin päälle otimme myös pikaiset auringot Bangkokin polttavassa
paahteessa. Kovin kauan emme kuitenkaan uskaltaneet Suomen pieleen menneen
kesän jäljiltä lähes neitseellisät ihoamme grillata, vaan suuntasimme takaisin
asuntoomme valmistelemaan kaupungille lähtöä.
Lähdimme jälleen taksilla matkaan määrän
päänämme Bangkokin keskustassa, lähellä joen rantaa sijaitseva Wat Phon:n
temppelialue. Taksista poistuessamme oli helppo todeta, että olimme Bangkokin
yhdellä suosituimmalla turistialueella. Heti oli kaiken mailman kauppiasta
repimässä hihaa ja myymässä mitä lie silkkiä ym. härpäkettä.
Söimme pikaisesti ja jatkoimme matkaamme
kohti temppeliä. Kuulimme kuitenkin paikallisilta, että temppeliin ei ollut
kohteliasta mennä shortsit jalassa. Suunnitelmiin tuli siis muutos. Päätimme
seuraavaksi suunnata kohti seuraavaa varsin mykistävää buddhalaista nähtävyyttä,
kultaista vuorta (Golden Mount). Mietimme siinä hetken kulkuvälineitä päätimme
sitten käyttää tuk-tukia, paikallista lavallista mopoautotaksia. Matkustaminen
oli hurjaa Bangkokin sekavassa liikenteessä. Lisäksi pahimmista ruuhkapaikoista
pääsi ohitse sivukujia pitkin. Pääsimme lopulta hengissä perille ja suuntasimme
kultaisen vuoren huipulle.
Vierailun jälkeen suuntasimme paikallisen
pikaruokalan jälkeen taksilla takaisin asunnollemme. Toivottamassa ruuhkassa
matka kesti vaivaiset 1,5 tuntia.
-juhis
Tuk-tuk on aina oma kokemuksensa. Nimimerkkikin sitä tammikussa kokeillut:) Hau! Pojat on aina poikia, vaikka toisella puolen maailmaa. HAU!
VastaaPoista